Suomi

kokonaismaanpuolustuksen johto

kokonaismaanpuolustuksen johto

Lisää aihesta

Maanpuolustuksen johto

Eduskunta päättää kokonaismaanpuolustuksen perusteet käyttämällä lainsäädäntö- ja budjettivaltaa sekä muita valtiosäännön mukaisia ohjaus- ja valvontakeinoja.

Eduskunta hyväksyy perustuslain mukaisesti valtiosopimukset ja muut kansainväliset velvoitteet, jotka sisältävät lainsäädännön alaan kuuluvia määräyksiä tai ovat muutoin merkitykseltään huomattavia taikka vaativat perustuslain mukaan muusta syystä eduskunnan hyväksymisen. Kansainvälinen velvoite voi koskea esimerkiksi YK:n turvallisuusneuvoston jäsenvaltioita velvoittavaa päätöstä.

Suomen osallistumista rauhanturvaamistoimintaan ja sen lopettamista koskevan päätöksen tekee tasavallan presidentti valtioneuvoston esityksestä. Valtioneuvoston on ennen esityksen tekemistä kuultava eduskunnan ulkoasiainvaliokuntaa.

Ulkoasiainvaliokunta (UaV) käsittelee merkittävät valtiosopimukset sekä yleistä ulko- ja turvallisuuspolitiikkaa, ulkomaankauppapolitiikkaa, kehitysyhteistyötä, kansainvälisiä järjestöjä ja suomalaisten rauhanturvajoukkojen asettamista koskevia asioita samoin kuin Euroopan unionin yhteistä ulko- ja turvallisuuspolitiikkaa koskevat asiat.

Puolustusvaliokunta (PuV) käsittelee puolustusministeriön hallinnonalan lainsäädäntöasiat sekä muut sotilaalliseen maanpuolustukseen ja kansainväliseen sotilaalliseen yhteistoimintaan liittyvät asiat. Hallintovaliokunta käsittelee poliisin, pelastustoimen ja rajavartioinnin asioita. Valtiovarainvaliokunnan (VaV) turvallisuus- ja puolustusjaosto käsittelee määräraha-asioita.

Eduskunta päättää yksinkertaisella äänten enemmistöllä valmiuslain toimivaltuuksien käyttöönottamista koskevan tasavallan presidentin asetuksen voimassaolosta. Kiireellisessä tilanteessa valmiuslain sekä puolustustilalain toimivaltuuksia voidaan ottaa käyttöön tasavallan presidentin asetuksella, joka on heti saatettava eduskunnan käsiteltäväksi.

Tasavallan presidentti johtaa Suomen ulkopolitiikkaa yhteistoiminnassa valtioneuvoston kanssa. Tasavallan presidentti päättää sodasta ja rauhasta eduskunnan suostumuksella sekä antaa valmiuslainsäädännön mukaisia asetuksia. Tärkeä valtioneuvoston ja presidentin yhteistoiminnan elin on tasavallan presidentin ja valtioneuvoston ulko- ja turvallisuuspoliittinen ministerivaliokunta (UTVA).

Tasavallan presidentti on puolustusvoimien ylipäällikkö. Puolustusvoimien ylin päällikkyys liittyy läheisesti presidentin tehtäviin Suomen ulkopolitiikan johdossa. Presidentti voi valtioneuvoston esityksestä luovuttaa ylipäällikkyyden toiselle Suomen kansalaiselle. Ylipäällikkyyteen kuuluu oikeus antaa sotilaskäskyjä ja päättää sotilaallisista nimitysasioista.

Valtioneuvostolla on hallitus- ja hallintoasioita koskeva yleistoimivalta. Valtioneuvosto myötävaikuttaa tasavallan presidentin päätöksentekoon sekä tekee ratkaisuehdotukset presidentille. Valtioneuvosto voi myös antaa perustuslaissa tai muussa laissa annetun valtuutuksen nojalla asetuksia. Valtioneuvosto vastaa EU:ssa tehtävien päätösten kansallisesta valmistelusta ja päättää niihin liittyvistä Suomen toimenpiteistä, jollei päätös vaadi eduskunnan hyväksymistä.

Valtioneuvostolla on keskeinen asema kokonaismaanpuolustuksen järjestelyjä ja valmiuden kohottamista koskevassa päätöksenteossa. Valtioneuvosto antaa asetuksen valmiuslainsäädäntöön kuuluvien toimivaltuuksien käytöstä sen jälkeen kun tasavallan presidentti on antanut sanottujen toimivaltuuksien käyttöönottamista koskevan asetuksen. Ministeriöille kuuluu valtioneuvoston asetusten täytäntöönpano.

Valtioneuvostolle kuuluvat asiat ratkaistaan joko valtioneuvoston yleisistunnossa tai asianomaisessa ministeriössä. Yleisistunnossa ratkaistaan kaikki laajakantoiset ja periaatteellisesti tärkeät asiat. Yleisistunto ratkaisee muun muassa EU-asiat, joissa tehtävä päätös on saatettava eduskunnan käsiteltäväksi.

Valtioneuvoston ulko- ja turvallisuuspoliittisen ministerivaliokunnan tehtävänä on valmistella tärkeät ulko- ja turvallisuuspolitiikkaa ja muita Suomen suhteita ulkovaltoihin koskevat asiat sekä tärkeät kokonaismaanpuolustusta koskevat asiat. Valiokunta käsittelee myös sen tehtäviin kuuluvien asioiden yhteensovittamista koskevat kysymykset.

Hallinnon kokonaismaanpuolustukseen liittyvien tehtävien yhteensovittaminen kuuluu puolustusministeriölle. Puolustusministeriö vastaa niin ikään yleisestä puolustusvalmiudesta sekä puolustuspolitiikan strategisesta ohjauksesta eduskunnan ja valtioneuvoston antamien perusteiden mukaisesti sekä sotilaallisten voimavarojen hankkimisesta.

Turvallisuuskomitea toimii puolustusministeriön yhteydessä. Sen tehtävänä on avustaa valtioneuvostoa ja ministeriöitä. Turvallisuuskomitea toimii tarvittaessa yhteiskunnan häiriötilanteissa asiantuntijaelimenä.

Normaaliolojen häiriöiden ja poikkeusolojen edellyttämän toiminnan etukäteisvalmisteluja varten ministeriöissä on nimetty valmiuspäällikkö. Hänen apunaan toimivat valmiustoimikunta ja valmiussihteeri.

Eräiden ministeriöiden alaisina toimii poikkihallinnollisia, pysyviä neuvottelu- ja suunnittelukuntia. Tällaisia ovat esimerkiksi Maanpuolustustiedotuksen suunnittelukunta ja Huoltovarmuuskeskus.

Puolustusvoimain komentaja on sotilaskäskyasioissa sotilaallisena johtajana tasavallan presidentin alainen. Puolustusvoimain komentaja ratkaisee puolustusvoimia koskevat sotilaskäskyasiat, jollei niitä ole säädetty tasavallan presidentin päätettäviksi tai määrätty muun sotilasesimiehen ratkaistaviksi. Pääesikunta suorittaa sille kuuluvat sotilaalliset ja hallinnolliset tehtävät puolustusvoimain komentajan johtoesikuntana ja puolustushallinnon keskushallintoviranomaisena.

Puolustusvoimat on hallinnollisesti puolustusministeriön alainen. Puolustusvoimain komentaja päättää ne hallintoasiat, jotka nimenomaisesti on säädetty hänen päätettävikseen. Puolustusvoimain komentaja vastaa puolustusvoimia koskevien päätösten toimeenpanosta joko tasavallan presidentille tai valtioneuvostolle.