Suomi

Varusmieskoulutuksen aikajaksottelu

 

 

  • Asevelvollisten koulutus jakaantuu
    • varusmieskoulutukseen
    • reserviläiskoulutukseen
  • Varusmiehiä noin 23 000 vuodessa 
    (n 80% ikäluokasta)
    • palvelusaika 347 tai 255 tai 165 vrk
      johtajakoulutus n. 9000:lle ikäluokasta
  • Reserviläisiä puolustusvoimat kouluttaa vuosittain noin 18 000. 
    Maanpuolustuskoulutusyhdistys kouluttaa
    noin 27 000 henkilöä

Kuva: Varusmieskoulutuksen aikajaksottelu

 

Varusmieskoulutuksen aikajaksottelu

 

 

  • Asevelvollisten koulutus jakaantuu
    • varusmieskoulutukseen
    • reserviläiskoulutukseen
  • Varusmiehiä noin 23 000 vuodessa 
    (n 80% ikäluokasta)
    • palvelusaika 347 tai 255 tai 165 vrk
      johtajakoulutus n. 9000:lle ikäluokasta
  • Reserviläisiä puolustusvoimat kouluttaa vuosittain noin 18 000. 
    Maanpuolustuskoulutusyhdistys kouluttaa
    noin 27 000 henkilöä

Kuva: Varusmieskoulutuksen aikajaksottelu

 

Lisää aiheesta

Asevelvollisten koulutus

Koulutus on rauhan aikana puolustusvoimien näkyvin tehtävä. Puolustusvoimien lakisääteisenä tehtävänä on antaa sotilaskoulutusta. Koulutustehtävään liittyy velvoite edistää kansalaisten puolustustahtoa ja ruumiillista kuntoa kohottavaa toimintaa. Koulutuksella luodaan taistelukykyiset, motivoituneet sekä maanpuolustustahtoiset sodanajan joukot. Koulutus antaa perustan kaikille tehtäville ja palvelee siten jatkuvasti valmiutta. Tehokas koulutus lujittaa maanpuolustuksen uskottavuutta ja ennaltaehkäisee osaltaan sodan syttymistä. Koulutustehtävän vaativuus johtuu sotilaallisen toiminnan ja taisteluolosuhteiden vaikeudesta ja vaarallisuudesta. Koulutettavien on opittava toimimaan sekä yksilöinä että joukkona tehokkaasti ja samalla omia tappioita välttäen kaikissa tilanteissa.

Koulutus jakautuu varusmieskoulutukseen ja kertausharjoituksissa annettavaan reserviläiskoulutukseen. Vuosittain varusmiespalveluksen suorittaa noin 23 000 asevelvollista. Kertausharjoituksissa koulutetaan vuosittain noin 18 000 reserviläistä. Lain mukaan asevelvollisuusaika alkaa sen vuoden alussa, jona asevelvollinen täyttää 18 vuotta ja jatkuu sen vuoden loppuun, jona hän täyttää 60 vuotta. Varusmiespalvelus suoritetaan yleensä kutsuntaa seuraavan kahden vuoden aikana 19 - 20 vuotiaan. Noin 76% ikäluokasta suorittaa varusmiespalveluksen.

aikajaksottelu2Varusmiesten aikajaksottelu yksitysikohtaisemminPalvelukseen astutaan kaksi kertaa vuodessa, tammikuussa ja heinäkuussa. Johtajat ja vaativimpiin miehistön erityistehtäviin koulutettavat varusmiehet palvelevat 347 vrk. Miehistön erityistaitoa ja ammattimaista osaamista vaativiin tehtäviin koulutettavat palvelevat 255 vrk. Muihin miehistötehtäviin annetaan 165 vuorokauden koulutus. Johtajakoulutuksen saa noin 7000 varusmiestä eli vajaa kolmannes ikäluokasta.

Naisilla on ollut mahdollisuus vapaaehtoiseen asepalvelukseen vuodesta 1995 alkaen. Palvelukseen pääsemisen edellytyksenä on Suomen kansalaisuus, vähintään 18 ja enintään 29 vuoden ikä sekä terveydentilan sekä muiden henkilökohtaisten ominaisuuksien puolesta sopivuus sotilaskoulutukseen. Palvelus suoritetaan yhdessä miesten kanssa samojen periaatteiden mukaisesti, eikä naisten ja miesten tehtävissä ole eroja. Vapaaehtoisen naisten asepalveluksen suorittaa vuosittain noin 350 naista.

Varusmieskoulutuksella harjaannutetaan asevelvolliset sotilaallisen maanpuolustuksen tehtäviin ja siten luodaan edellytykset sodan varalta tarvittavien joukkokokonaisuuksien tuottamiselle. Tämä edellyttää, että jokainen asevelvollinen koulutetaan kykyjensä ja taipumustensa mukaisiin sodanajan tehtäviin. Varusmiespalvelun viimeisten kuukausien aikana harjoitellaan joukkojen sodan ajan kokoonpanoissa. Varusmieskoulutuksen päättyessä muodostetut ja koulutetut sodanajan joukot siirretään puolustusvoimien reserviin ja kouluttaminen jatkuu reservin kertausharjoituksissa.

Puolustusvoimien järjestämä reserviläiskoulutus toteutetaan tehtäväkohtaisissa, esikuntien ja joukkojen kertausharjoituksissa. Tehtäväkohtaiset kertausharjoitukset toteutetaan yleensä kurssimuotoisina. Niissä koulutetaan tärkeimpiin tehtäviin sijoitetut reserviläiset kuten johtajat ja erikoismiehet. Esikuntien ja joukkojen kertausharjoituksissa henkilöstö koulutetaan sodanajan joukkokokonaisuuksina. Edellä olevan lisäksi Maanpuolustuskoulutusyhdistys kouluttaa noin 27 000 henkilöä vuodessa omilla kursseillaan.

Lain mukaan reserviupseerit ja -aliupseerit voidaan kutsua kertausharjoituksiin 100, erikoiskoulutettu miehistö 75 ja muu miehistö 40 vuorokaudeksi. Asepalveluksen suorittaneet naiset ovat samojen asevelvollisuuslain säännösten alaisia kuin miehet. Heidät sijoitetaan koulutustaan vastaaviin sodanajan tehtäviin ja käsketään kertausharjoituksiin samoin perustein kuin miehetkin.