Suomi



 maanpuolustuskorkeakoulu

Puolustusvoimien koulutusjärjestelmä muodostuu palkatun henkilöstön ja asevelvollisten koulutusjärjestelmistä.

Palkatun henkilöstön koulutus tuottaa normaali- ja poikkeusolojen tehtävissä tarvittavan osaavan ja motivoituneen henkilöstön.

Puolustusvoimien koulutus pohjautuu Suomen korkeatasoiseen koulujärjestelmään.

Palkatun henkilöstön sotilaskoulutusta annetaan muun muassa Maanpuolustuskorkeakoulussa sekä Maa-, Meri- ja Ilmasotakouluissa.

Erikoisupseerit ja siviilityöntekijät saavat peruskoulutuksensa siviilioppilaitoksissa ja heille järjestetään täydennyskoulutusta puolustusvoimien tehtäviin.

.



 maanpuolustuskorkeakoulu

Puolustusvoimien koulutusjärjestelmä muodostuu palkatun henkilöstön ja asevelvollisten koulutusjärjestelmistä.

Palkatun henkilöstön koulutus tuottaa normaali- ja poikkeusolojen tehtävissä tarvittavan osaavan ja motivoituneen henkilöstön.

Puolustusvoimien koulutus pohjautuu Suomen korkeatasoiseen koulujärjestelmään.

Palkatun henkilöstön sotilaskoulutusta annetaan muun muassa Maanpuolustuskorkeakoulussa sekä Maa-, Meri- ja Ilmasotakouluissa.

Erikoisupseerit ja siviilityöntekijät saavat peruskoulutuksensa siviilioppilaitoksissa ja heille järjestetään täydennyskoulutusta puolustusvoimien tehtäviin.

.

Lisää aiheesta

Palkatun henkilöstön koulutus

hk upskoulPuolustusvoimien lakisääteisenä tehtävänä on antaa sotilaskoulutusta. Siihen liittyy velvoite edistää kansalaisten puolustustahtoa ja ruumiillista kuntoa kohottavaa toimintaa. Sotilaskoulutus on rauhan aikana puolustusvoimien näkyvin tehtävä. Koulutuksella luodaan taistelukykyiset sodanajan joukot.

Puolustusvoimat tarjoaa henkilöstölleen koulutusta, joka palvelee normaali- ja poikkeusolojen tehtävien hoitamista. Puolustusvoimat vastaa henkilöstönsä ammattitaidon ja osaamisen kehittämiseen liittyvästä koulutustarjonnasta sekä tukee omaehtoista kouluttautumista. Palkatun henkilöstön koulutusjärjestelmä muodostuu sotatieteellisestä perus- ja jatkokoulutuksesta, puolustusvoimien täydennyskoulutuksesta sekä työssä oppimisesta.

Perus- ja jatkokoulutus 

upkoulutus

Upseerien perus- ja jatkotutkinnot suoritetaan Maanpuolustuskorkeakoulussa, joka on puolustusvoimiin kuuluva sotatieteellinen korkeakoulu. Sen tehtävänä on kouluttaa johtajia asiantuntijavalmiuksin. Tavoitteena on kouluttaa yleissivistykseltään ja sotilaallisilta ammattitaidoiltaan pätevää upseeristoa puolustusvoimien (PV) ja rajavartiolaitoksen (RVL) tehtäviin sekä siviilihenkilöstöä yhteiskunnan eri tehtäviin. Tehtäviään hoitaessaan Maanpuolustuskorkeakoulu toimii vuorovaikutuksessa muun yhteiskunnan kanssa sekä edistää tutkimustulosten yhteiskunnallista vaikuttavuutta.

Maanpuolustuskorkeakoulu suunnittelee ja järjestää perustutkintoina sotatieteiden kandidaatin ja maisterin tutkinnot sekä jatkotutkintoina yleisesikuntaupseerin ja sotatieteiden tohtorin tutkinnot. Maanpuolustuskorkeakoulu johtaa myös sotatieteellistä tutkinto-opetusta, jota annetaan puolustushaarakouluissa sekä rajavartiolaitokseen kuuluvassa Raja- ja Merivartiokoulussa (RMVK). Puolustushaarat ja rajavartiolaitos ohjaavat upseerin virkaan vaadittavia sotilasammatillisia opintoja.

Maanpuolustuskorkeakoulu on mukana valtakunnallisessa joustavan opinto-oikeuden (JOO) sopimuksessa, joka antaa perus- ja jatkotutkinto-opiskelijoille mahdollisuuden sisällyttää tutkintoon opintoja muista suomalaisista yliopistoista. JOO-opinnoilla laajennetaan oman yliopiston opintotarjontaa.

Perustutkinnot

Sotatieteiden kandidaatin tutkinnon laajuus on 180 op, jonka lisäksi suoritetaan upseerin virkaan vaadittavat sotilasammatilliset opinnot 30 op. Valmistuvat upseerit kykenevät laaja-alaiseen teorian ja käytännön yhteensovittamiseen. Osaamisperustaiset opinnot tuottavat ammatillisesti pätevää ja toimintakykyistä upseeristoa, joilla on puolustushaarojen ja toimialojen tehtävissä vaadittava erityisosaaminen.

Sotatieteiden maisterin tutkintoon johtavan opetuksen tavoitteena on antaa opiskelijalle hyvä pääaineen tuntemus ja sivuaineen perusteiden tuntemus, sekä valmiudet tieteellisen tiedon ja tieteellisten menetelmien soveltamiseen, valmiudet toimia työelämässä oman alansa asiantuntijana ja kehittäjänä, sekä tieteellinen jatkokoulutuskelpoisuus sekä hyvä viestintä- ja kielitaito.

Perustutkintoihin johtavien opintojen rinnalla opiskellaan sotilasammatillisia opintoja, jotka kuuluvat osaksi upseerin virkaan vaadittavien opintojen kokonaisuutta. Sotilasammatillisten opintojen yleisenä tavoitteena on antaa opiskelijoille upseerin virkatehtävissä tarvittava ammatillinen pätevyys ja osaaminen. Sotilasammatillisten opintojen yhteiset tavoitteet on laadittu normaali- ja poikkeusoloja varten.

Sotatieteiden maisterin tutkintoa suorittamaan voi hakeutua myös muun alan alemman korkeakoulututkinnon perusteella. Tältä pohjalta suoritettu tutkinto ei kuitenkaan anna kelpoisuutta upseerin virkaan. Viranomaisyhteistyön koulutusohjelmassa on kaksi suuntautumisvaihtoehtoa. Kansallinen turvallisuus, jonka pääaineena on johtaminen ja sivuaineina sotataito, sotilaspedagogiikka tai muu viranomaisyhteistyöhön liittyvä sotatieteiden ala. Kansainvälisen turvallisuuden suuntautumisvaihtoehdossa pääaineena on sotataito ja sivuaineina johtaminen, sotilaspedagogiikka tai muu kriisinhallintaan liittyvä sotatieteiden ala.

Jatkotutkinnot

Yleisesikuntaupseerin tutkinto antaa opiskelijoille vaadittavat tiedot ja taidot sekä tutkijavalmiudet upseerin ylimpiin poikkeus- ja normaaliolojen tehtäviin.

Tohtorikoulutusohjelman tavoitteena on, että opiskelija perehtyy syvällisesti omaan tutkimusalaansa ja sen puolustushallinnolliseen sekä yhteiskunnalliseen merkitykseen, saa valmiudet soveltaa tutkimusalansa piirissä itsenäisesti ja kriittisesti tieteellisen tutkimuksen menetelmiä ja luo uutta tieteellistä tietoa.

Jatko-opinto-ohjelmaan on mahdollista hakeutua myös muilta tieteenaloilta puolustusvoimien tarpeen mukaisesti.

Täydennyskoulutus

Toimialakohtaisen täydennyskoulutuksen jakautuminen. Lähde:PuolustusvoimatToimialakohtaisen täydennyskoulutuksen jakautuminen. Lähde: PuolustusvoimatTäydennyskoulutus tähtää ammatillisen ja / tai akateemisen osaamisen kehittymiseen ja työelämän käytäntöjen parantamiseen. Eri tehtävätasojen, puolustushaarojen ja toimialojen erityisosaaminen varmistetaan täydennyskoulutuksella. Puolustusvoimissa kaikki palkatulle henkilöstölle tarjottava koulutus lukuun ottamatta sotatieteiden kandidaatin, maisterin ja tohtorin tutkintoja sekä yleisesikuntaupseerintutkintoa on täydennyskoulutusta. Täydennyskoulutus jakautuu puolustushaarakohtaiseen ja toimialakohtaiseen täydennyskoulutukseen. Siihen kuuluu myös ohjattu työssä oppiminen ja puolustusvoimien ulkopuolella hankittu ei-tutkintoon johtava koulutus.

Puolustushaarakohtaisen täydennyskoulutuksen päämääränä on varmistaa, että henkilöllä on oman puolustushaaransa edellyttämät tiedot ja taidot maa-, meri- tai ilmasodankäynnistä. Tavoitteena on erityisesti henkilöstön poikkeusolojen osaamisen kehittäminen. Puolustushaarakohtaista täydennyskoulutusta kehitetään puolustushaarojen tarpeen mukaan.

Toimialakohtaisen täydennyskoulutuksen päämääränä on varmistaa, että henkilöllä on pohjakoulutuksen lisäksi omalla toimialallaan tai jollain muulla toimialalla poikkeusolojen ja normaaliolojen osaamisvaatimusten mukaiset tiedot ja taidot. Toimialakohtaisen täydennyskoulutuksen tavoitteena on lisäksi kehittää ja ylläpitää ammattitaitoa sekä luoda valmiuksia uusien työtehtävien, menetelmien ja -välineiden hallintaan. Toimialoja on yhteensä 12.

Täydennyskoulutusjärjestelmä on joustava ja se on puolustusvoimissa avoin kaikille osaamisen kehittämistä tarvitseville. Se kuuluu oleellisena osana puolustushaarojen, aselajien ja toimialojen kehittämiseen. Tarpeen mukaan järjestettävä täydennyskoulutus varmistaa osaltaan henkilöstön suunnitelmallista osaamisen kehittämistä. Erityisesti henkilöstölle, joka on hankkinut ammatillisen pohjakoulutuksensa ennen puolustusvoimien palvelukseen tuloa, tarjoaa puolustusvoimat täydennyskoulutusta. 

Puolustusvoimien henkilöstön osaamista kehitetään tehtäväsuunnittelulla ja työssä oppimisen avulla.